Sisällön tarjoaa Blogger.

Pönttöuunin purku

Taannoin Siskonpaneeli soppaa -blogia pitävä ystäväni Tiina huhuili josko kenelläkään raksakamulla olis tarvetta pönttöuunille. Mä olin heti innoissani asiasta kun näin purettavan uunin kuvan ja löin kättäpäälle että meille ehdottomasti. Upean pohjalaistalon yläkerrassa me miehen kanssa yksi lauantai-iltapäivä vietettiin.

Netistä löytyi purusta tosi vähän tietoa ja kerättiinkin mukaan työkalua jos jonkinlaista. Uutena mies osti mukaan piikkaustalttoja. No, lopuksi piikkauskone oli ainut mitä tarvittiin ja sillä purku sujui ilman sen kummempia vastoinkäymisiä.

Ilmeisesti on tavallista että pönttöuunin päälle on valettu ohut valukerros, näin ei ollut tässä tapauksessa vaan tiilien päällä oli muurauslaastia ja tiilet oli putsattavissa näkyviin helposti. Kuoren ensimmäinen kerros lähti irti helposti ilman että sisältä piti poistaa mitään. Sen jälkeen työergonomiasta ei ollut tietoakaan kun mies piikkauskoneella alkoi tiiltä kerrallaan irrottelemaan. Ja niin sitä edettiin loppuun asti, tiiltä kerrallaan. Mä kuvittelin olevani kovastikkin avuksi, mutta talon isäntä päätti käyttää vapaapäivänsä ja tulla avuksi, kiitos siitä! Minä siis roudasin tiilet ulos sitä mukaa kun niitä irroteltiin ja keskityin purun dokumentointiin.

Jaksoin kantaa kerralla noin 6 tiiltä ja arvioin laskeutuneeni yläkerrasta alas ja pihalle noin 50 kertaa ..aikamoisen määrän tiiliä yksi pönttöuuni sisällään pitää. Pönttöuunin ikää meidän täytyy tyytyä ainoastaan arvailemaan, mutta Tiinan upean kodin rakennusvuosi ajoittuu noin vuoteen 1920 joten pönttöuuni lienee saman verran. Vielä on matkaa että saadaan tämä Knuuttilanmäellä meidän makuuhuoneeseen koota, mutta sen teen toivottavasti itte ;)

Kiitos Tiina!

 
 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä meille kuuluu?

Heiii! Ja hyvää uutta vuotta kaikille! Eletäänköhän nyt vuotta kun päästään muuttamaan..? Aikatauluja ei tälläisessä projektissa pitäisi asettaa mutta niimpä sitä vaan omistakin kielloista huolimatta tulee tehtyä. Tarkistellaan loppuvuodesta kuinka reippaita ollaan oltu ja kuinka pitkälle ollaan päästy :)


Hiljaista suunnittelutyötä kaiken osalta ollaan tehty paljon. Ei oo yksi eikä kaksi iltaa kun ollaan levitetty koulun papereita keittiön pöydälle ja tuumailtu. Ollaan  oon miettiny esim keittiötä, lisäksi oon kulkenu pitkän matkan etänä Savonia-AMK:n sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijan Riika Ryynäsen kanssa, joka on suunnittellut upeita kokonaisuuksia osaan meidän huoneista (jonka johdosta meillä on hakusessa esim pienehkö puuvene :D).

Koululla näyttää ihan samalta kun edellisten postausten kuvissa, mies purkaa edelleen eteistä ja seuraavaksi päästään piikkaamaan betonilattioita auki. Tämä vaaditaan että seuraava pääty saadaan nostettua. Sen jälkeen voidaan sitten miettiä että nostetaanko kolmaskin pääty vai aletaanko tekemään uutta ja kirimään meidän muuttoa ja rakentamaan purettuihin tiloihin uutta.


Mä en oo syksyn jälkeen juuri koululla käyny muutaku pihassa pyörähtämässä jotain viemässä tai hakemassa. Talonmies ei oo lumitöiden osalta hoitanu hommiaan ja yksi ja kaksi autoa on jääny pihaan jumiin, nyt ulko-oven edessä lapiollinen sepeliä että saa akuuteimpaan tarpeeseen jos joku on yksin liikenteessä eikä työntöapua oo saatavilla ;)


----

Sain siskolta upean uuden vuoden lahjan, lastenhoitoa joka kuulle varmasti sen yhden kerran verran <3 Tammikuun vapaa vuorokausi käytetään ensi viikonloppuna johonkin mitä ei olla ikinä ennen tehty, pönttömuurin purkuun. Siitä lisää kuvin ja työvaihein heti viikon päästä. Ja jos jollakin on loistoideoita kuoren ehjänä purkuun niin ne otetaan kiitollisena vastaan ;)