Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Lämmönjakohuoneen purku

Lämmönjakohuone eteisessä ja öljykattila siellä. Tämän purku on ollu yksi etapeista joita ollaan itsellemme asetettu. Nyt kun tämä on purettu voidaan alkaa piikkaamaan auki betonilattiaa jonka jälkeen voidaan alkaa nostamaan tätä päätyä (jonka oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan määrä tapahtua viime vuoden puolella). Toistaiseksi näyttäis siltä että alimmat hirret on niin hyväkuntoisia ettei niitä tarvii vaihtaa. Tutkitaan tilanne kuitenkin tarkemmin jahka betoni on saatu kauttaaltaan pois. 

Niin ja niin, ennenku lattiaa aletaan aukomaan tarvitaan avuksi pari riskiä miestä kantamaan öljykattila ulos. Kattotaha minkälaasella kiukulla ja ärräpäämäärällä se saadaan liikkumaan :) Samalle paikalle tullaan rakentelemaan uusi tekninentila vaikka eteinen kuinka nyt näyttää ihanan isolta ja valoisalta, ei auta.

Uusia hankintojakin ollaan tehty; hommattiin polttoainekäyttöinen lämpöpuhallin. Toiveena oli saada sisätilojen lämpötila plussan puolella ja siinä onnistuttiinkin. Ovia laitettiin umpeen niin että lämmitettävä tila on pienempi, just se alue missä nyt työskennellään. Onhan näin nyt paljon mukavampaa. Alakerrassa on vielä kaksi huonetta purkamatta, vanha keittiö ja sen vieressä oleva luokkahuone. Niillä ei oo kiirettä ja lattian piikkaamisen jälkeen taitaa yläkerran purku jatkua.

Miehen jäljiltä työmaa on aina tiptop kunnossa. Tiilet järjestettynä ja laastit omassa kasassaan. Ollaan kyllä niinku yö ja päivä tämän asian suhteen :D Lauantaina päästiin pariksi tunniksi kahdestaan koululle touhaamaan ja mun piti varmistaa hommien valmistuttu että nytkö pitää siivota? :D No niin me siivottiin :D










Pönttöuunin purku

Taannoin Siskonpaneeli soppaa -blogia pitävä ystäväni Tiina huhuili josko kenelläkään raksakamulla olis tarvetta pönttöuunille. Mä olin heti innoissani asiasta kun näin purettavan uunin kuvan ja löin kättäpäälle että meille ehdottomasti. Upean pohjalaistalon yläkerrassa me miehen kanssa yksi lauantai-iltapäivä vietettiin.

Netistä löytyi purusta tosi vähän tietoa ja kerättiinkin mukaan työkalua jos jonkinlaista. Uutena mies osti mukaan piikkaustalttoja. No, lopuksi piikkauskone oli ainut mitä tarvittiin ja sillä purku sujui ilman sen kummempia vastoinkäymisiä.

Ilmeisesti on tavallista että pönttöuunin päälle on valettu ohut valukerros, näin ei ollut tässä tapauksessa vaan tiilien päällä oli muurauslaastia ja tiilet oli putsattavissa näkyviin helposti. Kuoren ensimmäinen kerros lähti irti helposti ilman että sisältä piti poistaa mitään. Sen jälkeen työergonomiasta ei ollut tietoakaan kun mies piikkauskoneella alkoi tiiltä kerrallaan irrottelemaan. Ja niin sitä edettiin loppuun asti, tiiltä kerrallaan. Mä kuvittelin olevani kovastikkin avuksi, mutta talon isäntä päätti käyttää vapaapäivänsä ja tulla avuksi, kiitos siitä! Minä siis roudasin tiilet ulos sitä mukaa kun niitä irroteltiin ja keskityin purun dokumentointiin.

Jaksoin kantaa kerralla noin 6 tiiltä ja arvioin laskeutuneeni yläkerrasta alas ja pihalle noin 50 kertaa ..aikamoisen määrän tiiliä yksi pönttöuuni sisällään pitää. Pönttöuunin ikää meidän täytyy tyytyä ainoastaan arvailemaan, mutta Tiinan upean kodin rakennusvuosi ajoittuu noin vuoteen 1920 joten pönttöuuni lienee saman verran. Vielä on matkaa että saadaan tämä Knuuttilanmäellä meidän makuuhuoneeseen koota, mutta sen teen toivottavasti itte ;)

Kiitos Tiina!

 
 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä meille kuuluu?

Heiii! Ja hyvää uutta vuotta kaikille! Eletäänköhän nyt vuotta kun päästään muuttamaan..? Aikatauluja ei tälläisessä projektissa pitäisi asettaa mutta niimpä sitä vaan omistakin kielloista huolimatta tulee tehtyä. Tarkistellaan loppuvuodesta kuinka reippaita ollaan oltu ja kuinka pitkälle ollaan päästy :)


Hiljaista suunnittelutyötä kaiken osalta ollaan tehty paljon. Ei oo yksi eikä kaksi iltaa kun ollaan levitetty koulun papereita keittiön pöydälle ja tuumailtu. Ollaan  oon miettiny esim keittiötä, lisäksi oon kulkenu pitkän matkan etänä Savonia-AMK:n sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijan Riika Ryynäsen kanssa, joka on suunnittellut upeita kokonaisuuksia osaan meidän huoneista (jonka johdosta meillä on hakusessa esim pienehkö puuvene :D).

Koululla näyttää ihan samalta kun edellisten postausten kuvissa, mies purkaa edelleen eteistä ja seuraavaksi päästään piikkaamaan betonilattioita auki. Tämä vaaditaan että seuraava pääty saadaan nostettua. Sen jälkeen voidaan sitten miettiä että nostetaanko kolmaskin pääty vai aletaanko tekemään uutta ja kirimään meidän muuttoa ja rakentamaan purettuihin tiloihin uutta.


Mä en oo syksyn jälkeen juuri koululla käyny muutaku pihassa pyörähtämässä jotain viemässä tai hakemassa. Talonmies ei oo lumitöiden osalta hoitanu hommiaan ja yksi ja kaksi autoa on jääny pihaan jumiin, nyt ulko-oven edessä lapiollinen sepeliä että saa akuuteimpaan tarpeeseen jos joku on yksin liikenteessä eikä työntöapua oo saatavilla ;)


----

Sain siskolta upean uuden vuoden lahjan, lastenhoitoa joka kuulle varmasti sen yhden kerran verran <3 Tammikuun vapaa vuorokausi käytetään ensi viikonloppuna johonkin mitä ei olla ikinä ennen tehty, pönttömuurin purkuun. Siitä lisää kuvin ja työvaihein heti viikon päästä. Ja jos jollakin on loistoideoita kuoren ehjänä purkuun niin ne otetaan kiitollisena vastaan ;)

Miltähän meillä tulee näyttämään?

Nooo, nyt kun mies on ollu toipilas eikä "missään oo tapahtunu mitään" niin mä oon voinu keskittyä siihen, miltä meillä tulee mahdollisesti näyttämään.. Tämä voi jonkun mielestä olla nyt ihan liian aikaista haihattelua mutta otetaan tällaiset postaukset tässä vaiheessa asenteella "hyvin suunniteltu, puoliksi tehty" :D Muutamaan tulevaan huoneseen on suunnitelmat ollu alusta asti selkeänä. Johtunee siitä että osin samat suunnitelmat ja haaveet on ollu olemassa myös tähän nykyiseen kotiin missä nyt asutaan. Kirjaan ne nyt ittelle muistiin ja jännityksellä katsotaan tuonnempana kuinka mieli matkan varrella mahdollisesti muuttui.

Makuuhuone on yksi huoneista joihin suunnitelma on ollu hyvin kirkkaana mielessä jo kauan. Seiniin tulee upea Birger Kaipiaisen suunnittelema Kiurujen yö tapetti koboltinsinisenä. Näitä Pihlgren & Ritolan tapetteja varten täytyy alkaa laittamaan rahaa sukanvarteen, sillä tämäkin Kiurujen yö on 85€ rulla ja meidän huonekorkeudella yhdestä rullasta tulee kolme vuotaa :D


Mulla on paljon toteutumattomia haaveita liittyen esim. huonekaluihin ja astioihin ja jo vuosien ajan oon haaveillut vaikkapa Eero Aarnion Askolle 70-luvulla suunnittelemasta Abacus sängystä. Arvatkaa mikä oli fiilis kun näin sellaisen sängyn olevan tulossa maakunnan huutokauppaan huudettavaksi!?!!?!? Kenellekkään ei voinut puhua mitään ettei kukaan tuu nostamaan hintaa koska mä olin vähän niinku päättäny huudon voittaa :D Huutokaupan pitäjän kanssa soittelin ja tiesin että yksi ennakkotarjous oli tehty, jännitin niiiiin paljon kuinka korkeaksi hinta kipuaa. Yllättäen paikanpäällä ei ollutkaan ketään, kuka sängyn olisi halunnut ja ennakkotarjouksen päälle riitti yksi korotus O.o Äänekäs riemunkiljahdus meikäläiseltä ja ablodit paikalla olevilta :D Kassan kautta kotiin hakemaan peräkärryjä, niitähän ei voinut valmiiksi mukaan ottaa :D :D

Yksi kauneimista sängyistä minkä oon ikinä nähnyt ja nyt sellainen on meidän mun :D <3 Mukaan tuli myös sängyn kaverina jo aikoinaan myyty yöpöytä.


Ihan ei nyt mun haaveilema värimaailma enää pysy hallussa kun sänky tuli ja muutti suunnitelmat. Vielä etsinnässä on korkeahko liinavaatekaappi, joko hyväkuntoinen puunvärinen tai sellainen jonka voi hyvällä omallatunnolla maalata alla olevan kaltaiseksi, sävyt maalailuun huoneen muista väreistä. Lisäksi makkariin tulee pönttömuuri, väristä ei vielä tässä vaiheessa tietoa ..tosin bongasin myynnissä upean myrkynvihreän kaakeliuunin jonka näin heti (en värin puolesta) makkarin nurkassa. Katsotaan. Lisäksi päänvaivaa aiheuttaa läpi talon valaisimet. Poikkeuksellisen huonekorkeuden vuoksi ainakin alakerran valaisimet täytyy miettiä tarkasti. Kuulin että Kiertonetin kautta olisi joskus myyty kirkosta poistettuja valaisimia, sellaisia mun olis pitäny olla ostamassa.. Makuuhuoneesta tulee liukuovi vieressä olevaan kodinhoitohuoneeseen, aluksi ajatelin ladonovi tyyppistä ratkaisua mutta se ei taida istua kokonaisuuteen, ratkotaan näitä yksityiskohtia sitten kun ollaan lähempänä valmista ;)




Tässäpä nyt samalla tuli esiteltyä jo toinen ostos koululle ja sinne muuttoa silmällä pitäen, ensimmäinenhän oli karusellihevonen josta postauksen voit käydä lukemassa TÄÄLTÄ :) Instagramin puolella on vilahtanut kaksi muuta tehtyä ostosta, niistä lisää täälläkin tuonnempana jahka jatkan näiden "miltä meillä tulee näyttämään?" -postausten tekoa :)

Elämä yllättää ja pysäyttää

Kuukausi sitten vähän ärhäkämpänä pidetty miesflunssa vei miehen iltasella päivystykseen. Siitä sitte alkoikin matka mihin ei mitenkään osattu varautua. Seuraavan kerran näin miehen Tayssin teholla nukutettuna hengityskoneessa. Diagnoosi oli kurkunkansitulehdus ja sen komplikaationa myöhemmin verenmyrkytys.

Siinä tehovalvonnassa miehen sängyn vieressä varttia kerrallaan seisten ehti pyöritellä mielessään monenlaisia ajatuksia ..päällimmäisenä pelko pahimmasta. Myönnän myös panikoineeni koulua ja ahdistuneeni jokusen kerran siitä, että kuka ikinä ostais sitä noin keskeneräisenä koska mulla ei olisi yksin mahdollisuutta remonttia jatkaa.

Onneksi, reilun viikon sairaalareissun jälkeen mies kotiutui ja toipuminen oli nopeaa, ehdittiin jo luulla että jopa täysin vaivatonta. Tauti oli kuitenkin raju ja on kotiutumisen jälkeen vienyt pariin otteeseen vielä mäelle. Viime käynnillä lääkäri sanoi että tämä on nyt toipilasaikaa ja se täytyy muistaa.

Kiitollisuuden määrä lähipiiriä kohtaan on valtava. Ystävä päättää lähteä ajamaan mua ja pikkupoikia Tampereelle ja retkeilee toisen kanssa junalla takaisin Seinäjoelle, pyytämättä ystävän mies käy peittämässä koululla ikkunat sateelta. Mulle ja pienimmälle järjestyy Tampereella majoitus ja pienimmälle hoito aina siksi ajaksi kun teholla käyn. Isommista otetaan koppia kotona ja saan oltua huoletta ja keskittyä tärkeimpään. Vielä julkikiitos jokaiselle <3

No, nyt on sitten todellakin otettu rauhallisesti ja pysytty poissa koululta. Oltu kotona pikkupoikien kanssa ja saatu laittaa isommat aamulla kouluun ja ottaa yhdessä iltapäivällä ne sieltä vastaan. Tehty sitä mihin tämä miehen puolen vuoden vanhempainvapaa kaiketi ois "kuulunu" käyttää :D

Maanantaina meitä odottaa taas uusi arki kun nuorin täytti 9kk, vanhempainvapaa loppui ja mies palaa takaisin töihin (ainakin kokeilemaan).  Tehon hoitaja sanoi että heillä on tiedossa keskimääräiset teho- ja osastohoidon pituudet mutta ei sitä, kauanko toipuminen kotiutumisen jälkeen kestää, nyt sitä selvitellään. Hommat koululla jatkuu sitten kun jatkuu, vielä ei osaa sanoa koska.

Niin ja niin. Tehon lääkärille kerroin meidän kouluprojektista ja kysyin onko mahdollista että tauti ois saanu sieltä alkunsa. Lyhyt ja ytimekäs vastaus kuului kutakuinkin näin: Ei.